Panosta viestiin, älä hiilijalanjälkeen.

Päiväkodit ja koulut eivät ole suurimpien saastuttajien joukossa. Niillä on kuitenkin tärkeä kasvatuksellinen tehtävä. Tärkeintä on viesti ja sen levittäminen mahdollisimman laajalle.

Suuntaa viesti aikuisille, älä lapsille.

Lapset eivät ole vastuussa ilmastonmuutoksesta, eivätkä he ole tekemässä ilmastoon liittyviä päätöksiä. Älä oleta, että lapset pystyvät opettamaan sinua ilmastoasioissa.

Alla on käytännön ehdotuksia, joita jokainen opettaja työssään voi toteuttaa

1. Tehkää aloite energiatehokkuuden parantamiseksi kiinteistössä
2. Tehkää aloite pyöräilyn helpottamiseksi työpaikalle vaatimalla asianmukainen pyöräparkki ja kunnon suihkutilat
3. Tehkää aloite kasvisruuan lisäämiseksi
4. Haastakaa työtoverit syömään ja liikkumaan ympäristöystävällisemmin. Muistakaa palkinto kaikille onnistujille.
5. Pitäkää lempivaatepäivä, jolloin tulette kouluun kaikkien vanhimmassa kaapista löytyneessä vaatteessa.
6. Pitäkää lihaton päivä. Tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa 6-7 vuotiaista pitää lihan syöntiä vääränä. Lähde: Hahn, E. R., Gillogly, M., & Bradford, B. E. (2021). Children are unsuspecting meat eaters: An opportunity to address climate change. Journal of Environmental Psychology, 101705. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0272494421001584
7. Pitäkää sähkötön päivä, jolloin ei käytetä sähköisiä laitteita ollenkaan. Opetus tapahtuu luonnonvalossa.
8. Järjestäkää suruliputus ilmastonmuutoksen uhrien muistolle.
9. Syökää kakkua niin usein kuin mahdollista (resepti kirjoituksen lopussa). Juhlistakaa hyviä uutisia tai laittakaa pystyyn vegaaninen juhla muuten vaan.
10. Järjestäkää tempaus, joka näkyy ja herättää keskustelua. Viesti on tärkein!

Ja tässä lopuksi kakkuohje vegaanihaaste.fi sivuilta.

Tosi helppo suklaakakku

• 4 dl vehnäjauhoja
• 2 1/2 dl sokeria
• 3/4 dl kaakaojauhetta
• 1 rkl vaniljasokeria
• 1 tl ruokasoodaa
• 3/4 tl suolaa
• 2 1/2 dl vettä
• 1 dl miedonmakuista öljyä
• 1 rkl omenaviini- tai valkoviinietikkaa

Rasvaa ja jauhota n. 24-senttinen irtopohjavuoka tai muu pinta-alaltaan suurin piirtein samankokoinen vuoka. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

Sekoita kuivat aineet. Lisää nesteet ja sekoita tasaiseksi.

Kaada taikina vuokaan tasaiseksi kerrokseksi ja paista esilämmitetyn uunin keskitasolla n. 35 minuuttia. Kakku on kypsä, kun siihen työnnetty tikku tulee ulos puhtaana.

Anna kakun jäähtyä vuoassa kymmenen minuuttia ennen kumoamista. Anna jäähtyä ja niin halutessasi kuorruta ja koristele kakku esimerkiksi sulatetulla vegaanisella suklaalla sekä marjoilla, hedelmillä tai pähkinöillä.

Nuoret ja ilmasto-hanke on pääsemässä hyvään alkuun. Joroisten lukio on mukana pilottilukiona Oulun kaupungin teettämällä Koulunkorjausopas-kurssilla, jossa lukiolaiset aktivoituvat ilmastotoimijoina omassa koulussaan. Pilottivaiheen aikana nuoret pääsevät myös verkostoitumaan muiden nuorten ilmastotoimijoiden kanssa. Yläkoululaisille järjestetään ilmastoteemainen MOK-päivä 17.11. Kaikille kuntalaisille on tulossa Kiertotalousilta 2.11., jossa ostetaan, kunnostetaan ja myydään vanhaa. Usein löytyy vaihtoehto uuden ostamiselle. Ekotori on myös vastaanottamassa illan aikana elektroniikkaromua ja antamassa vinkkejä parempaan kierrätykseen. 9.11. tehdään vegaanista ruokaa kotitalousopettaja Annan johdolla. Tämä maksuton tilaisuus vaatii ilmoittautumisen etukäteen.

Sitä ennen on kuitenkin kansainvälinen ilmastolakkopäivä perjantaina. Opettajat ovat mukavasti löytäneet ilmastovaikuttamiseen liittyvää ohjelmaa tunneille. Yle Areenan uusi sarja Planeetta on tulessa! katsastetaan ainakin.

Vierailin tänään Riikinvoimalla. Poltettavan jätteen sekaan päätyy paljon metallia ja kiveä, jota ei pystytä polttamaan. Voimalaitos on aikaisemmin tehnyt taideprojektin yhteistyössä lähikoulujen kanssa, jossa polttokelvottomasta jätteestä tehtiin hienoja teoksia. Myös suuri biojätteen määrä on ongelma laitoksella. Hävikkiruokaviikon aikana kiinnitetään tähän huomiota.

Tulevaisuus ja ilmastonmuutos ovat aiheina niin laajoja, monimutkaisia ja monialaisia, että ne eivät helposti solahda nykyisen ainejakoon. Yksittäisten aineiden sisältöä ei voida loputtomasti kasvattaa. Ilmastonmuutosta tulisi käsitellä yhteiskunnallisena, taloudellisena ja kulttuurillisena ongelmana muuallakin kuin pelkästään luonnontieteen tunneilla. Onneksi monissa kouluissa aiheen ympärille rakennetaan erillisiä teemapäiviä. Ovatko satunnaiset teemapäivät kuitenkaan riittäviä? Luovatko ne riittävästi ajattelevia, kriittisiä ja luovia oppilaita, jotka osaavat tehdä oikeita päätöksiä arjessa?

Osallistuin tänään Transformer 2030 – tulevaisuuden tekijät!- koulutukseen, jossa pohdittiin utopioita ja haaveilua. Kuka sitten saa haaveilla? Perinteisesti, mediassa tulevaisuuden visioita on kyselty hyvin koulutetuilta vanhoilta miehiltä. Nuorilta kysytään useammin heidän omaan elämäänsä liittyviä haaveita, eikä niinkään laajempia yhteiskunnallisia visioita.

Onko haaveilu ilmastonmuutoksesta vapaasta maailmasta vain älyköiden etuoikeus? Positiivisia tulevaisuuden kuvia esittävät lähinnä henkilöt, joiden ei meriittiensä vuoksi tarvitse todistella älykkyyttään. Esko Valtaoja voi julkisesti sanoa uskovansa siihen, että ihmiskunta ratkaisee tieteen avulla ilmastonmuutoksen. Muiden suusta sama kuulostaisi lapselliselta.  

Itse haaveilen siitä, että taloudellisten mittarien (kuten työllisyysasteen ja bruttokansantuotteen) lisäksi yhteiskunnassa käytettäisiin luontoon ja kulttuuriin liittyviä mittareita. Esimerkiksi luonnontilaisen metsän ja monipuolisen taiteen saavutettavuus asetettaisiin talouskasvun ohella alueiden kehityksen mittariksi.

Muistatteko vielä vuosien takaisen kohun koulujen kasvisruokapäivästä, joka aiheutti kiivaan väittelyn eduskunnassa? Mitä kasviruokakokeilulle tapahtui sen jälkeen? Vuoden 2007 jälkeen koulut ympäri Suomen ovat lisänneet kasvisruuan tarjontaa kouluissa vaihtelevalla menestyksellä. Kasviruokapäivien yhteydessä on raportoitu pienemmistä annoksista, lisääntyneestä biojätteestä ja kadonneista ruokailijoista, jotka ovat löytäneet mieleisempää välipalaa lähikioskilta.

Kasvisruokaan suhtauduttiin myönteisemmin, jos se on toisena vaihtoehtona, eikä ainoana vaihtoehtona esimerkiksi erillisenä kasvisruokapäivänä. Kokeilujen perusteella on tärkeää antaa lapsille vapaus valita lounas kasvisruoan ja sekaruoan väliltä mahdollisimman usein. Toisaalta pelkästään vapaavalintaisen kasvisruoan tuominen kouluruokailuun ei riitä ruokailutapojen pysyvään muutokseen. Myös kodin ja muun yhteiskunnan on oltava mukana muutoksessa.

Keskustelu kasviruuasta sen sijaan on edennyt pelkistä väittelyistä käytännön muutoksiin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta uudisti kouluruokasuositukset vuonna 2017. Näiden suositusten mukaan kasvisruokaa on tarjottava päivittäin toisena ruokavaihtoehtona kaikille oppilaille, ei ainoastaan erityisruokavaliota noudattaville. Tosiasiassa kaikki koulut eivät pysty tätä suositusta noudattamaan. Lisäksi kouluja ohjeistetaan myös tarjoamaan kerran viikossa vain kasvisruokaa.

Helsingissä muutos kohti ilmastoystävällisempää kouluruokailua jatkui vuonna 2019 aloitteella, jonka tavoitteena oli liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittaminen vuoteen 2025 mennessä. Aloitteen tekijöiden mukaan yleinen suositus kasvisruuan tarjoamisesta ei ole riittävä ilman konkreettisia tavoitteita. Aloite ei kuitenkaan mennyt läpi, koska katsottiin, että Hiilineutraali Helsinki-toimenpideohjelma ajaa jo samoja tavoitteita. Lisäksi lihaa korvaavat tuotteet eivät pärjää vielä kilpailutuksissa.

Ollaanko tulevaisuudessa kasvisruuan lisäämisen suhteen valmiita tekemään konkreettisia tavoitteita vai odotammeko muutoksen tulevan jostain muualta kuin kouluista?

Käyn alla läpi kasvisruokaan liittyviä myyttejä, jotka haittaavat kasviruuan lisäämistä kouluissa.

• Kotimainen liha on parempaa ilmastolle, kuin ulkomailta tuotu soija

Lihantuotanto riippuu ulkomailta tuodusta soijasta, joka menee Suomessa lähinnä sikojen, kanojen ja lohien ruuaksi. Suurin osa syödystä soijasta onkin niin sanottua piilosoijaa kanamunien ja lihan muodossa. Jos ihmiset käyttäisivät soijan suoraan omaksi ravinnokseen ilman sen kierrättämistä eläinten kautta, metsää säästyisi raivaukselta luonnostaan herkiltä alueilta.

Lähde: https://wwf.fi/uutiset/2020/01/soija-syynissa-ruuaksi-rehuksi-vai-boikottiin/

• Kasvisruuasta ei saa kaikkea, mitä ihminen tarvitsee

Ravintoaineiden imeytyminen ja tarve kuitenkin vaihtelee ihmisten välillä jonkin verran riippuen liikunnan määrästä, suoliston terveydestä, lääkityksestä ja kuukautista. Kuitenkin nykytiedon valossa hyvin koostettu kasvisruokavalio yhdistettynä riittävään ja säännölliseen ravintolisien käyttöön on terveellinen ja turvallinen valinta, joka sopii myös raskaana oleville, imettäville, lapsille ja nuorille. Uudet kouluruokasuositukset ovatkin ottaneet huomioon kasvisruuan terveellisyyden ja turvallisuuden.

Lähteet: https://www.terve.fi/artikkelit/74370-kun-ravintoaineet-eivat-imeydy

https://www.jyvaskyla.fi/kylan-kattaus/ruokapalvelut/varhaiskasvatuksen-ja-perusopetuksen-ruokailu/kouluruokailu

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131834/Syo%C2%A6%C3%AAda%C2%A6%C3%AAa%C2%A6%C3%AAn_ja_opitaan_yhdessa%C2%A6%C3%AA_korjattu_5.2017_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y

• Kasvisruoka on liharuokaa, jossa liha on vain korvattu jollain proteiinilisällä

Kasvisruoka ei välttämättä tarvitse erillistä proteiinilisää. Pinaattikeiton ja riisipuuron voi edelleen nauttia ilman nyhtökauraa tai härkistä. Kasvisruoka on muutakin, kuin startuppäissään hiottuja proteiinilisukkeita. Se on satojen vuosien aikana hiottuja reseptejä, jotka eivät yritä matkia liharuokia. (https://www.bbcgoodfood.com/recipes/collection/vegetarian-indian-recipes)

Myöskään hyvä nyhtökaura- tai härkäpapuresepti ei yritä matkia lihareseptiä väkisin. Liian vähäinen tomaatin, sipulin, öljyn ja mausteiden määrä voi helposti pilata annoksen.

• Yhdellä maistamiskerralla tietää, pitääkö kasvisruuasta vai ei

Keskimäärin ihminen tarvitsee 10-25 maistamiskertaa tietääkseen pitääkö hän kalasta, kanasta tai possusta. Sama pätee myös papuihin, linsseihin ja nyhtökauraan. Suurin osa meistä on lapsena opetettu syömään lihaa, vaikka se on alussa maistunutkin oudolta.

• Jos kuitenkin syö lihaa, niin ei ole väliä ilmastolle käyttääkö maitotuotteita

Maitotuotteilla on iso hiilijalanjälki, eivätkä sekasyöjien käyttämät maitotuotteet ole ilmaston kannalta merkityksettömiä. Maidon käytön vähentäminen on jäänyt ehkä historiallisista syistä hieman lihansyönnin vähentämisen jalkoihin. Jos lihansyönnin vähentäminen ei tunnu omalta jutulta, maitotuotteiden käytön vähentäminen on erinomainen vaihtoehto. Kasvipohjaisia valmisteita on helposti saatavilla joka kaupasta. Toisin kuin edellä mainittujen proteiinilisien kohdalla kauramaito ja soijamaito eivät tarvitse omia reseptejään. En ole törmännyt yhteenkään maitopohjaiseen ruokaan, jossa maitoa ei voisi suoraan korvata vastaavalla kasvipohjaisella tuotteella.

Kasvisruokavalio nähdään usein ainoana vaihtoehtona ilmastoystävälliselle ruokavaliolle. Sekasyöjän ruokavalio voi kuitenkin olla hyvinkin ilmastoystävällinen, jos lautaselle valitaan kohtuullisesti riistaa tai suomalaista villikalaa.

• Kasvissyönti on oma valinta, joten kasvisyöjät eivät saa valittaa ruuan mausta

Hyvin tehty ruoka, jossa on sopivasti mausteita ei ole mikään sekasyöjien yksinoikeus. Ilmastonmuutos ja lihantuotannon haitalliset vaikutukset ovat olleet tiedossa jo useita vuosikymmeniä. Siinä on ollut ihan riittävästi aikaa opetella kokkaamaan ilman lihaa. Lisäksi kasvisyönti ei aina välttämättä ole täysin oma ideologinen valinta. Lihan välttely voi olla suotavaa myös monista terveydellisistä syistä, kuten esimerkiksi korkea verenpaine tai suolistosairaudet.

Lopuksi resepti, joka sopii sekasyöjille, kasvissyöjille ja vegaaneille

• 4 dl vehnägluteenijauhoja eli seitanjauhoja
• 1 rkl kasvisliemijauhetta
• 0,5 tl suolaa
• 1 tl garam masala -jauhetta
• 2 tl savupaprikajauhetta
• valkosipulia maun mukaan
• chilikastiketta maun mukaan
• 0,5 dl soijakastiketta
• 0,5 dl öljyä
• 1 pkt esikeitettyjä punajuuria

1. Sekoita kuivat aineet keskenään hyvin. Soseuta punajuuret. Sekoita soseen joukkoon valkosipulimurska, chilikastike, soijakastike ja öljy. Yhdistä punajuurisose jauhoihin. Sekoita tasaiseksi ja muotoile paistiksi.
2. Kääri paisti folioon ja laita uunipellille. Paista 175 asteessa noin 1 h 15 minuuttia uunin keskitasolla.
3. Anna paistin jäähtyä ennen leikkaamista.
4. Paista viipaleita pannulla pihviksi burgerin väliin tai tarjoa paisti perunasalaatin kanssa.

https://yle.fi/uutiset/3-10878129

Nuorten ilmastoahdistus on kasvussa ja hyvin pienet lapsetkin voivat olla epätietoisia, huolestuneita tai peloissaan ilmastonmuutoksen seurauksista. Nuorisobarometrin mukaan neljäsosa suomalaisnuorista kokee erittäin paljon epävarmuutta tai turvattomuutta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia. Kaksikolmasosaa kokee jonkinlaista ilmastoahdistusta.

Koulun tehtävänä on opastaa, kuinka omalla toiminnallaan voi vaikuttaa asioihin. Nuorten ilmastoahdistus ei poistu sillä, että aikuiset sanovat heille: älkää ahdistuko. Nuorille ei saa sysätä opettajan roolia ja vaatia heitä selittämään aikuisille, mistä ilmastoahdistus johtuu. Ilmastoahdistus voidaan muuttaa myös rakentavaksi toiminnaksi kouluissa ja muualla yhteiskunnassa. Hankkeen tarkoituksena on tukea tällaista kehitystä.

Lähde: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/03/nuorisobaro2018-infografiikka-nettifinal.pdf

Olen ympäristötekniikkaa harrastava taidehippailija ja kulttuuri-intoilija Lappeenrannasta. En olisi ehkä uskonut joitain vuosia sitten, että kaltaisiani ilmastotyöläisiä tarvitaan enää. Onhan ollut jo usean vuosikymmenen ajan selvää, miten ilmastokriisi ratkaistaan: vähemmän eläinkunnan tuotteita ja vähemmän fossiilisia polttoaineita. Vuosien aikana näitä ohjeita ei kuitenkaan ole saatu tuotua käytäntöön. Pienet ja ketterät kunnat, kuten Joroinen saattaa hyvinkin olla etunenässä ratkaisemassa tätä ongelmaa.