Muistatteko vielä vuosien takaisen kohun koulujen kasvisruokapäivästä, joka aiheutti kiivaan väittelyn eduskunnassa? Mitä kasviruokakokeilulle tapahtui sen jälkeen? Vuoden 2007 jälkeen koulut ympäri Suomen ovat lisänneet kasvisruuan tarjontaa kouluissa vaihtelevalla menestyksellä. Kasviruokapäivien yhteydessä on raportoitu pienemmistä annoksista, lisääntyneestä biojätteestä ja kadonneista ruokailijoista, jotka ovat löytäneet mieleisempää välipalaa lähikioskilta.
Kasvisruokaan suhtauduttiin myönteisemmin, jos se on toisena vaihtoehtona, eikä ainoana vaihtoehtona esimerkiksi erillisenä kasvisruokapäivänä. Kokeilujen perusteella on tärkeää antaa lapsille vapaus valita lounas kasvisruoan ja sekaruoan väliltä mahdollisimman usein. Toisaalta pelkästään vapaavalintaisen kasvisruoan tuominen kouluruokailuun ei riitä ruokailutapojen pysyvään muutokseen. Myös kodin ja muun yhteiskunnan on oltava mukana muutoksessa.
Keskustelu kasviruuasta sen sijaan on edennyt pelkistä väittelyistä käytännön muutoksiin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta uudisti kouluruokasuositukset vuonna 2017. Näiden suositusten mukaan kasvisruokaa on tarjottava päivittäin toisena ruokavaihtoehtona kaikille oppilaille, ei ainoastaan erityisruokavaliota noudattaville. Tosiasiassa kaikki koulut eivät pysty tätä suositusta noudattamaan. Lisäksi kouluja ohjeistetaan myös tarjoamaan kerran viikossa vain kasvisruokaa.
Helsingissä muutos kohti ilmastoystävällisempää kouluruokailua jatkui vuonna 2019 aloitteella, jonka tavoitteena oli liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittaminen vuoteen 2025 mennessä. Aloitteen tekijöiden mukaan yleinen suositus kasvisruuan tarjoamisesta ei ole riittävä ilman konkreettisia tavoitteita. Aloite ei kuitenkaan mennyt läpi, koska katsottiin, että Hiilineutraali Helsinki-toimenpideohjelma ajaa jo samoja tavoitteita. Lisäksi lihaa korvaavat tuotteet eivät pärjää vielä kilpailutuksissa.
Ollaanko tulevaisuudessa kasvisruuan lisäämisen suhteen valmiita tekemään konkreettisia tavoitteita vai odotammeko muutoksen tulevan jostain muualta kuin kouluista?
Nuoret ja ilmasto 