Ilmastoystävälliseen ruokavalioon liittyy monia myyttejä

Käyn alla läpi kasvisruokaan liittyviä myyttejä, jotka haittaavat kasviruuan lisäämistä kouluissa.

  • Kotimainen liha on parempaa ilmastolle, kuin ulkomailta tuotu soija

Lihantuotanto riippuu ulkomailta tuodusta soijasta, joka menee Suomessa lähinnä sikojen, kanojen ja lohien ruuaksi. Suurin osa syödystä soijasta onkin niin sanottua piilosoijaa kanamunien ja lihan muodossa. Jos ihmiset käyttäisivät soijan suoraan omaksi ravinnokseen ilman sen kierrättämistä eläinten kautta, metsää säästyisi raivaukselta luonnostaan herkiltä alueilta.

Lähde: https://wwf.fi/uutiset/2020/01/soija-syynissa-ruuaksi-rehuksi-vai-boikottiin/

  • Kasvisruuasta ei saa kaikkea, mitä ihminen tarvitsee

Ravintoaineiden imeytyminen ja tarve kuitenkin vaihtelee ihmisten välillä jonkin verran riippuen liikunnan määrästä, suoliston terveydestä, lääkityksestä ja kuukautista. Kuitenkin nykytiedon valossa hyvin koostettu kasvisruokavalio yhdistettynä riittävään ja säännölliseen ravintolisien käyttöön on terveellinen ja turvallinen valinta, joka sopii myös raskaana oleville, imettäville, lapsille ja nuorille. Uudet kouluruokasuositukset ovatkin ottaneet huomioon kasvisruuan terveellisyyden ja turvallisuuden.

Lähteet: https://www.terve.fi/artikkelit/74370-kun-ravintoaineet-eivat-imeydy

https://www.jyvaskyla.fi/kylan-kattaus/ruokapalvelut/varhaiskasvatuksen-ja-perusopetuksen-ruokailu/kouluruokailu

  • Kasvisruoka on liharuokaa, jossa liha on vain korvattu jollain proteiinilisällä

Kasvisruoka ei välttämättä tarvitse erillistä proteiinilisää. Pinaattikeiton ja riisipuuron voi edelleen nauttia ilman nyhtökauraa tai härkistä. Kasvisruoka on muutakin, kuin startuppäissään hiottuja proteiinilisukkeita. Se on satojen vuosien aikana hiottuja reseptejä, jotka eivät yritä matkia liharuokia. (https://www.bbcgoodfood.com/recipes/collection/vegetarian-indian-recipes)

Myöskään hyvä nyhtökaura- tai härkäpapuresepti ei yritä matkia lihareseptiä väkisin. Liian vähäinen tomaatin, sipulin, öljyn ja mausteiden määrä voi helposti pilata annoksen.

  • Yhdellä maistamiskerralla tietää, pitääkö kasvisruuasta vai ei

Keskimäärin ihminen tarvitsee 10-25 maistamiskertaa tietääkseen pitääkö hän kalasta, kanasta tai possusta. Sama pätee myös papuihin, linsseihin ja nyhtökauraan. Suurin osa meistä on lapsena opetettu syömään lihaa, vaikka se on alussa maistunutkin oudolta.

  • Jos kuitenkin syö lihaa, niin ei ole väliä ilmastolle käyttääkö maitotuotteita

Maitotuotteilla on iso hiilijalanjälki, eivätkä sekasyöjien käyttämät maitotuotteet ole ilmaston kannalta merkityksettömiä. Maidon käytön vähentäminen on jäänyt ehkä historiallisista syistä hieman lihansyönnin vähentämisen jalkoihin. Jos lihansyönnin vähentäminen ei tunnu omalta jutulta, maitotuotteiden käytön vähentäminen on erinomainen vaihtoehto. Kasvipohjaisia valmisteita on helposti saatavilla joka kaupasta. Toisin kuin edellä mainittujen proteiinilisien kohdalla kauramaito ja soijamaito eivät tarvitse omia reseptejään. En ole törmännyt yhteenkään maitopohjaiseen ruokaan, jossa maitoa ei voisi suoraan korvata vastaavalla kasvipohjaisella tuotteella.

Kasvisruokavalio nähdään usein ainoana vaihtoehtona ilmastoystävälliselle ruokavaliolle. Sekasyöjän ruokavalio voi kuitenkin olla hyvinkin ilmastoystävällinen, jos lautaselle valitaan kohtuullisesti riistaa tai suomalaista villikalaa.

  • Kasvissyönti on oma valinta, joten kasvisyöjät eivät saa valittaa ruuan mausta

Hyvin tehty ruoka, jossa on sopivasti mausteita ei ole mikään sekasyöjien yksinoikeus. Ilmastonmuutos ja lihantuotannon haitalliset vaikutukset ovat olleet tiedossa jo useita vuosikymmeniä. Siinä on ollut ihan riittävästi aikaa opetella kokkaamaan ilman lihaa. Lisäksi kasvisyönti ei aina välttämättä ole täysin oma ideologinen valinta. Lihan välttely voi olla suotavaa myös monista terveydellisistä syistä, kuten esimerkiksi korkea verenpaine tai suolistosairaudet.

Lopuksi resepti, joka sopii sekasyöjille, kasvissyöjille ja vegaaneille

  • 4 dl vehnägluteenijauhoja eli seitanjauhoja
  • 1 rkl kasvisliemijauhetta
  • 0,5 tl suolaa
  • 1 tl garam masala -jauhetta
  • 2 tl savupaprikajauhetta
  • valkosipulia maun mukaan
  • chilikastiketta maun mukaan
  • 0,5 dl soijakastiketta
  • 0,5 dl öljyä
  • 1 pkt esikeitettyjä punajuuria
  1. Sekoita kuivat aineet keskenään hyvin. Soseuta punajuuret. Sekoita soseen joukkoon valkosipulimurska, chilikastike, soijakastike ja öljy. Yhdistä punajuurisose jauhoihin. Sekoita tasaiseksi ja muotoile paistiksi.
  2. Kääri paisti folioon ja laita uunipellille. Paista 175 asteessa noin 1 h 15 minuuttia uunin keskitasolla.
  3. Anna paistin jäähtyä ennen leikkaamista.
  4. Paista viipaleita pannulla pihviksi burgerin väliin tai tarjoa paisti perunasalaatin kanssa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: